Blackjack on hyvin suosittu korttipeli, jota on pelattu kasinoilla niin pitkään, kuin vain voidaan muistaa. Se on säilyttänyt suosionsa läpi vuosien, eikä suosion loppua näy vieläkään. Blackjack muistuttaa hyvin paljon venttiä. Pelin syntymäajankohdasta tai -paikasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta tiedetään, että se pohjautuu korttipeliin, jota pelattiin Ranskassa jo 1600-luvulla. Ranskasta peli levisi englantilaisten keskuuteen, josta se hiljalleen kulkeutui Pohjois-Amerikkaan asti. Blackjackista tuli todella suosittua uudisasukkaiden keskuudessa Pohjois-Amerikassa 1700-luvulla. Nevadan laillistaessa uhkapelit 1900-luvulla Blackjackista tuli jokaisen kasinon vetonaula. Tämän jälkeen Blackackista on syntynyt lukuisia eri variaatioita, koska moni kulttuuri ja jopa kasino ovat lisänneet tai muuttaneet alkuperäisen Blackjackin sääntöjä mielensä mukaan. Blackjack on säännöiltään hyvin yksinkertainen korttipeli. Siinä pyritään saamaan itselle käsi, joka on tasan 21 tai mahdollisimman lähellä sitä. Pelaaja voittaa myös, mikäli jakajan käsi ylittää 21. Käden voi muodostaa joko kahdella tai useammalla kortilla. Ässä voi olla arvoltaan joko yksi tai yksitoista ja kaikki kuvakortit edustavat kymppiä. Muut kortit ovat oman arvoisiaan. Pelaaja pelaa siis jakajaa vastaan. Pelaajalle jaetaan kaksi korttia kuvapuoli ylöspäin. Jakaja jakaa itselleen kaksi korttia, joista toinen on kuvapuoli ylöspäin ja toinen kuvapuoli alaspäin. Pelaaja voi joko pyytää lisää kortteja tai jäädä haluamaansa määrään. Tämän jälkeen jakaja ottaa itselleen kortteja niin kauan, että korttien yhteissumma on joko 16 tai yli. Käden ollessa tätä suurempi jakaja ei saa ottaa enää kortteja itselleen. Pelin voittaa se, jonka käsi on tasan 21 tai lähempänä sitä. Jos kahdella ensimmäisellä kortilla saadaan 21, kutsutaan sitä Blackjackiksi. Se myös voittaa useammalla kuin kahdella kortilla saadun summan 21. Mikäli jakaja ja pelaaja päätyvät samaan summaan, pelaaja häviää yleensä. Näin ei kuitenkaan käy, mikäli tasatilanne tulee lukemassa 21. Käden ylittäessä 21 häviää aina. Yleensä pelaaja voittaa kertoimella 1:1, mutta Blackjackin voittokerroin on 3:2. Blackjackissa käytetään myös niin sanottuja erikoisominaisuuksia. Sellaisia ovat tuplaus, splittaus, antautuminen, vakuutus ja tasaraha. Tuplaus: Jos pelaajan kahdesta ensimmäisestä kortista tulee jotakin yhdeksän ja yhdentoista väliltä, voi pelaaja tuplata panoksensa. Tässä tapauksessa pelaajalle jaetaan vielä yksi kortti, jonka jälkeen hän ei saa enää lisäkortteja. Variaatiosta riippuen tuplausta voi koskea myös joitakin muita sääntöjä. Splittaus / käden jakaminen: Jos pelaajan kaksi ensimmäistä korttia ovat arvoltaan samoja, voi pelaaja jakaa ne kahdeksi eri kädeksi. Siinä tapauksessa pelaajan täytyy myös tuplata panoksensa ja jakaa se käsien kesken. Jos jaetut kortit ovat ässiä, pelaaja saa ottaa ainoastaan yhdet lisäkortit. Muutoin lisäkorteille ei ole enimmäismääriä. Jakamisessakin pätevät eri säännöt variaatiosta riippuen. Antautuminen: Jos pelaaja haluaa antautua kahden ensimmäisen kortin jälkeen, saa hän pitää puolet panoksestaan. Toisen puolikkaan hän kuitenkin häviää. 
Vakuutus: Jakajan ensimmäisen kortin ollessa ässä, on mahdollista vakuuttaa pelaajan käsi. Mikäli jakajan toinen kortti on ässä ja jakaja saa Blackjackin, pelaajan vakuutuspanos voittaa kertoimella 2:1. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pelaaja saa oman panoksensa takaisin eikä häviä, mutta ei voitakaan mitään. Jos jakaja ei kuitenkaan saa Blackjackia toisella kortillaan, pelaaja häviää vakuutuspanoksensa ja peli jatkuu normaaliin tapaan. Tasaraha: Jos pelaaja on saanut Blackjackin ja jakajan ensimmäinen kortti on ässä, voi pelaaja pyytää tasarahaa. Siinä tapauksessa pelaajan panos voittaa 1:1. Jos tasarahaa ei oteta ja jakaja saa Blackjackin, päättyy peli tasan ja panokset palautetaan.