Ruletti pitää yhä vaan pintansa suosituimpana klassisena kasinopelinä blackjackin ohella. Näitä kahta peliä yhdistää myös se, että niihin on kehitetty suuri määrä erilaisia strategioita ja pelitaktiikoita. Varsinkin ruletti on ollut niin harrastelijoiden kuin ammattimatemaatikkojenkin erityiskiinnostuksen kohteena ja onkin olemassa suuri määrä erilaisia taulukoita ja peliohjeita, joiden tarkoituksena on opastaa pelaajaa käyttämään mahdollisimman optimaalisia valintoja eri rulettipeleissä.
Yleisimmät pelitaktiikat
Ruletti taktiikka voi olla esimerkiksi sellainen, että arvataan samaa väriä joka kierroksella, riippumatta siitä voitetaanko vai hävitäänkö. Pelaaja voi siis ensimmäisellä kierroksella asettaa panoksensa punaiselle, ja tekee samoin myös toisella ja kolmannella kierroksella – täysin riippumatta siitä, tuleeko kierroksesta voitto vai häviö. Joka kerta kun pelaaja menettää panoksensa (jos kuula jää mustalle) kasvaa strategian mukaan todennäköisyys siitä, että seuraavalla kerralla kuula jää punaiselle. Useimmissa taktiikoissa panosta myös korotetaan koko ajan. Voidaan aloittaa vaikkapa 10 euron panoksella, seuraavalla kierroksella sijoitetaan 20€, sitä seuraavalla 40€, sitten 80€ ja niin edelleen. Tätä kutsutaan Martingale-taktiikaksi. Se toimii niin, että panos tuplataan joka kierroksella, kunnes tulee voitto, jonka jälkeen aloitetaan taas alkuperäisellä panoksella. Tämä on melko aggressiivinen pelitaktiikka, jossa panokset kohoavat nopeasti ja riskinä on, että pelaaja menettää paljon rahaa. Toisaalta tällä taktiikalla pelattaessa on myös mahdollisuus saada nopeasti suuria voittoja. Jossakin vaiheessa peli pitää tietysti lopettaa, mutta tämä jää pelaajan oman valinnan varaan. Panosten kasvattamisen nopeuden perusteella voidaan puhua joko suuren tai pienen riskin rulettitaktiikoista. Mikäli panos tuplataan joka kierroksella, kuten aikaisemmin mainitussa esimerkissä tehtiin, voidaan puhua suuririskisestä tai aggressiivisesta taktiikasta. Panosta voidaan myös kasvattaa hitaammin, esimerkiksi 10€, 20€, 30€, 40€ jne., jolloin voidaan puhua pieniriskisemmästä taktiikasta. Kun panosta nostetaan tämän esimerkin mukaisella tavalla joka kierroksella saman yksikön verran, on kyseessä ns. D’Alemebertin järjestelmä. Usean taktiikan yhdistäminen Pelkän punaisen tai mustan (tai vastaavasti pienen/suuren, parillisen/parittoman jne.) veikkaamisella ei kuitenkaan päästä vielä käsiksi kuin voittokertoimeen X2. Pelaaja voi siis parhaassa tapauksessa saada panoksensa kaksinkertaisena takaisin. Jännittävämmäksi ruletti muuttuukin silloin, kun otetaan veikkauksen kohteeksi myös jotain muuta. Voidaan esimerkiksi veikata sekä punaista, paritonta että suurta numeroa. Pelimerkki voidaan sijoittaa myös useamman – esimerkiksi neljän – numeron rajalle, jolloin pelaaja veikkaa kaikkia neljää numeroa.
Martinez
Eräs mielenkiintoinen taktiikka kannattaa vielä mainita. Se on nimeltään Martinez (lakimies Andres Martinezin mukaan). Tämä järjestelmä toimii niin, että ennen pelaamisen aloittamista tehdään pelibudjetti – esimerkiksi 100 euroa – ja tämän jälkeen pelataan rulettia 35 kierrosta veikaten joka kierroksella yhtä ”onnennumeroa”. Todennäköisyys, että kuula putoaa juuri tuolle numerolle 35 kierroksen aikana, on 60 %, eli siis melko hyvä. 100 euron pelibudjetti jaetaan 35 kierrokselle niin, että joka kierrokselle panostetaan 3 euroa.